Historiakirja-projekti
Pakilan Visan 75-vuotis historiakirjaprojekti
Pakilan Visa täyttää 75-vuotta vuonna 2011. Juhlavuoden kunniaksi Pakilan Visan historiasta tullaan julkaisemaan kirja, jossa käydään läpi seuran historiaa tuolta ajalta. Kirja tulee valoittamaan myös Pakilan ja Pohjois-Helsingin urheilu- ja liikuntahistoriaa. Historiakirjan toteuttamisesta seura on tehnyt sopimuksen Suomen Urheilumuseosäätiön kanssa. Aineiston kokoamisesta ja kirjoitustyöstä vastaa tutkija, filosofian tohtori Ossi Viita.
Kirjan toteuttamista varten Pakilan Visan johtokunta on valinnut 75-vuotis historiakirjatoimikunnan, jonka puheenjohtajana toimii Pertti Suomi. Historiatoimikunta ja kirjan kirjoittaja Ossi Viita toivoo, että mahdollisimman moni Pakilan Visan toiminnassa mukana ollut ottaisi yhteyttä historiatoimikunnan jäseniin ja kertosi kokemuksistaan Pakilan Visassa tai Pakilan Visalaisista. Muisteloita toivotaan Visan perustamisesta lähtien aina 2000-luvun tapahtumiin asti. Toimikunta toivoo myös saavansa käyttöönsä valokuvia seuran historiasta. Valakuvat skannataan ja palautetaan aina lähettäjille.
Historiatoimikunta kutsuu koolle myös vanhoja visalaisia "muistelopalavereihin", joissa käydään läpi seuran toimintaa mm. eri palloilulajeissa, yleisurheilussa, Pakilan urheilukentällä, seuran taloudenhoidossa jne. Jos ja toivottavasti kun olet kiinnostunut osallistumaan näihin palavereihin, niin jätä yhteystietosi allaolevan lomakkeen yhteystiedot osioon tai ole suoraan yhteydessä historiatoimikunnan jäseniin.
Muisteloita voi kirjoittaa myös allaolevalle "Minun muistoni Pakilan Visasta" lomakkeelle ja lähettää sitä kautta terveiset historiatoimikunnalle.
Aineistoa voit lähettää myös suoraan historiakirjan kirjoitustyöstä vastaavalle Ossi Viidalle:
ossi.viita(at)stadion.fi, puh. 050 5644 857
Tervetuloa mukaan - Tehdään yhdessä hieno hakuteos Pakilan Visan 75-vuotisesta toiminnasta.
Pakilan Visan 75-vuotis historiakirjatoimikunta:
| Pertti Suomi | (puh.joht.) | puh. 050 - 593 1011 |
| pertti.suomi(at)hel.fi | ||
| Juha Lujanen | (sihteeri) | puh. 050 - 563 4400 |
| juha.lujanen(at)pp3.inet.fi | ||
| Jorma Toivanen | puh. 09 - 724 2548 | |
| jorma.toivanen(at)mbnet.fi | ||
| Heikki Luoma | puh. 040 - 753 2060 | |
| heikki.luoma(at)welho.com |
20.9.2007 |
|
9.4.2008 Pakilan Visa ja Suomen Urheilumuseosäätiö allekirjoittivat Suomen Urheilumuseon tiloissa sopimuksen Pakilan Visan 75-vuotis historiikin kirjoittamisesta. Sopimuksen allekirjoittivat Juha Lujanen (vas.) Pakilan Visasta ja Pekka Honkanen Suomen Urheilumuseosäätiöstä. |
|
| 25.2.2009 Pakilan Visan arkisto siirrettiin Suomen Urheiluarkistoon Aarno Suomi luovutti kokoamansa Pakilan Visan arkiston Suomen Urheiluarkiston erikoistutkija Ossi Viidalle. Arkisto käydään tutkijan toimesta läpi ja sijoitetaan Suomen Urheiluarkiston tiloihin Olympiastadionille. |
|
26.5.2009
Historiatoimikunnalla kokous. Visan historiankirjoitus etenee - aineistoa otetaan vastaanPakilan Visan 75-vuotishistoria etenee suunnitellusti. Historiatoimikunta kokoontui toukokuun lopulla. Muistiinpanoja Visan alkuvaiheista on kertynyt 25 sivua. Kirjoittaja on käynyt lävitse Aarno Suomen lahjoittamaa aineistoa. Myös lisäaineistoa otetaan vastaan. Jos hallussasi on esimerkiksi Visan pöytäkirjoja, toimintakertomuksia, kirjeenvaihtoa, jäsenluetteloita ja kilpailutuloksia, ota yhteys historiankirjoittajaan Ossi Viitaan: ossi.viita(at)stadion.fi, puh. 050 5644 857. |
|
23.09.2009 |
|
 Pakilan Visan arvokkaat, alkuperäiset jäsenkortit ovat myös historiankirjoittajan käytössä. Lennart Silius kuului Pakilan Visan perustajiin 1936. Visa ehti toimia vain muutaman vuoden ennen sota-aikaa. Marraskuun 30. päivä 1939 alkanut talvisota vei miehet rintamalle ja hiljensi suomalaisen urheiluelämän. Visaa johti puheenjohtaja Erkki Öhmanin ollessa rintamalla varapuheenjohtaja Lennart Silius. Talvisodan jälkeen toiminta vilkastui vähitellen kevään 1940 aikana. |
24.2.2010
Visan historiaa jo yli 130 sivua.
Seuran perusperiaatteena: Kaikille tasapuoliset mahdollisuudet urheilun harrastamiseen.
Pakilan Visan pöytäkirjoista, toimintakertomuksista, kilpailutuloksista, lehtileikkeistä, haastatteluista ja muusta aineistosta on kertynyt muistiinpanoja 131 sivua. Seuran taloudesta on valmistunut ensimmäinen
versio, jota Visan historiatoimikunta käsitteli kokouksessaan 24.2.
Visassa elettiin toimeliasta aikaa 1960- ja 1970-luvulla. Seuran jäsenmäärä nousi jo yli 600:n. Leirikeskus, kesäpaikka Kiviranta, hankittiin. Lajivalikoima oli edelleen laaja. Lentopallo ja koripallo olivat palloilulajeista vahvimpia. Yleisurheilussa oli loistavia yksilöitä kuten korkeushyppääjä, seuran puheenjohtajanakin 1970-luvulla toiminut, Seppo Varjonen. Varoja laajaan toimintaan saatiin monipuolisesta varainhankinnasta. Erityisesti marraskuussa 1969 Pakilan VPK:n talolla alkanut bingo tuotti hyvin.
Monipuolisen varainhankinnan keskeisenä motiivina oli saada Pakilan ja sen lähiympäristön lapset ja nuoret urheilun pariin ilman perheiden kukkaron avaamista. Monet pakilalaiset tulivat toki viimeistään 1960-luvulta lähtien varsin hyvin toimeen, mutta edelleen löytyi suurilapsisia perheitä, joiden lapset eivät olisi päässeet harrastusten pariin ilman Visan aktiivista varainhankintaa ja sosiaalista omaatuntoa.Työväenliikkeen perusperiaatteet tulivat hienolla tavalla konkreettisesti käytännössä esiin Pakilan Visassa. Sen keskeisenä periaatteena oli tehdä työtä tasapuolisten urheilumahdollisuuksien antamiseen kaikille yhteiskunnallisesta asemasta ja varallisuudesta riippumatta.
 Kuvassa ovat vasemmalta oikealle: Tapio Suomi, Timo Laine, Heikki Lindholm, Risto Leskinen (takana), Timo Grönvall, Heikki Luoma, Matti Laaksonen (takana), Nikolai Gratschew ja Pentti Laaksonen. |
12.5.2010
Visan veteraaneja tapaamisessa urheilumuseossa
Vanhat Pakilan visalaiset muistelivat Suomen Urheilumuseossa järjestetyssä tilaisuudessa toukokuussa 2010 Visan vaiheita aina 1940-luvulta 1960-luvulle saakka. Yli puolentoista tunnin rupatteluhetki toi uutta tietoa sekä väritti pöytäkirjojen ja muiden lähteiden kertomaa mainiolla tavalla.
Haastattelun ansiosta selvisi, kenelle myytiin 1947 Visan kymmenen vuotta aiemmin rakentama urheilumaja. Esille nousi myös Pakilan Työväentalo ja sen lattia. Voimistellessa ja urheillessa lattiasta tuli ikävästi tikkuja jalanpohjiin. Värikkäitä tarinoita kuultiin myös tanssipaikka Tanhumäestä, joka tuotti Visallekin varoja 1940-luvulta aina 1960-luvun alkuun. Ja voi niitä juttuja yleisurheilusta, nyrkkeilystä, painista, painonnostosta, hiihdosta, lento- ja koripallosta!
